Kannabis (tieteellinen nimi: Cannabis sativa L.) on Moraceae-heimoon kuuluva kannabiskasvi, jokavuotinen pystyssä oleva 1–3 metriä korkea yrtti. Oksat, joissa on pitkittäisiä uria, tiheästi harmahtavanvalkoisia painautuneita karvoja. Lehdet kämmenisesti jaetut, lohkot suikeat tai lineaarisuikeat, erityisesti naaraskasvien kuivatut kukat ja trikoot. Kannabiksen viljely voidaan poistaa ja korjata. On naisia ja miehiä. Uroskasvia kutsutaan Chiksi ja naaraskasviksi Ju.
Kannabista levitettiin alun perin Intiassa, Bhutanissa ja Keski-Aasiassa, ja nykyään se on villiä tai viljelty useissa maissa. Sitä myös viljellään tai pelkistetään luonnonvaraiseksi eri puolilla Kiinaa. Tavallinen villi Xinjiangissa.
Sen tärkein tehokas kemiallinen komponentti on tetrahydrokannabinoli (lyhyesti THC), jolla on henkistä ja fysiologista toimintaa tupakoinnin tai suun kautta antamisen jälkeen. Ihminen on polttanut marihuanaa yli tuhat vuotta, ja huumeiden ja uskontojen käyttö on lisääntynyt 1900-luvulla.
Varren kuoren kuidut ovat pitkiä ja sitkeitä, ja niitä voidaan käyttää liinavaatteiden kutomiseen tai kehruuun, köysien valmistukseen, kalaverkkojen kutomiseen ja paperin valmistukseen; siemenistä puristetaan öljyä, jonka öljypitoisuus on 30 %, jota voidaan käyttää maaleihin, pinnoitteisiin jne., ja öljyjäännös voidaan käyttää rehuna. Perinteisessä kiinalaisessa lääketieteessä hedelmiä kutsutaan "hamppunsiemeniksi" tai "hampunsiemeniksi". Kukka on nimeltään "Mabo", joka hoitaa huonoa tuulta, amenorreaa ja unohdusta. Kuori ja suojuslehtiä kutsutaan "hamppusarviapilaksi", joka on myrkyllinen, hoitaa ylityövammoja, katkaisee kerääntymisen, hajottaa mätä ja se on raivostuttavaa ottaa monta kertaa; lehdet sisältävät anestesiahartsia anestesia-aineiden valmistamiseksi.
Postitusaika: 24.4.2022